Vuonna 2004 olimme jo hetken aikaa etsineet sopivaa koiraa perheeseen, ominaisuuksista pääsimme vihdoin yksi mielisyyteen. Koiran tulisi olla pieni, helppo hoitoinen ja hyvä koulutettava. Avopuolisollani oli ollut useita eri koirarotuja seuranaan joten hän jo tiesi tiettyihin rotuihin liittyvistä ongelmista.

 Hannu oli sitten kesällä -04 eräässä paikassa tekemässä ilmastointi töitä ja kun hän sieltä sitten kotiutui illalla intoa puhkuen hän sanoi nyt tietävänsä mikä olisi mukava rotu meillekin. Seijalla oli musta kleinspitz Heta ja Hannu ihastui Hetaan kovasti. Vielä piti sitten selvittää rodun nimi ja mistä niitä olisi ostettavissa ja Seija ystävällisesti kirjoitti paperille rodun nimen jota Hannu ei muistanut millään ja puhelinumeron josta voisisin koiraa tiedustella. Hannulle oli vielä esitelty ruskea kleinspitz Eve-koira jonka omisti Seijan tuttava Anne.

Siitä sitten puhelin käteen ja soitto Pienenpolun kenneliin Kirsille. Hänellä oli vielä yhdestä pentueesta jäljellä yksi musta narttu ja siitä meidän koiran hankinta sitten edistyi. Liinu tuli meille elokuun lopussa-04. Liinu oli tosi pieni, ja suloinen karvapallo,joka sulatti kaikkien sydämet heti.

Koiranäyttelyitä innostui vasta Liinun tulon jälkeen. Minulla kun ei ennemmin ole ollut rotu koiraa, joskus oli sekarotuinen Roope jota käytettiin hirvenmetsästykseen ja Roope oli muutenkin aika iso ja hurja koira. Käytiin Liinun kanssa vähän Mätsäreissä ja sitten aloitin virallisten kisojen käynnin Liinun kanssa pentuluokasta. Esimmäiset kilpailut olivat Keuruulla-05 ja Liinu oli ROP-pentu. Liinu oli helppo koira kuljettaa ja kasvattaa joten kisa kokemusta on sitten kertynyt jonkin verran ja Liinu on nyt MVA.

Innostuin sitten tästä koira harrastuksesta niin että tuli hankittua toinenkin koira. Pienenpolu Jämerä Jörö tuli meille syksyllä-06, ja Liinu sai ensimmäiset pentunsa joulukuussa-06. Kävimme molemmat Hannun kanssa Kennelliiton kasvattaja kurssin marraskuulla-06. Kennelnimi laitettiin anomukseen samantien ja nimi tuli hyväksyttynä käteeni heinäkuussa-07.

Liinun ensimmäisestä pentueesta meille jäi ensimmäinen oma kasvatti kotiin. Niki eli Korianmäen Nikita teki seuraa Liinulle ja Jörölle. Nikin kanssa aloitettiin myös kisaaminen näyttelyissä ja siellä olikin kovasti menestystä vuosien varrella niin että Niki valioitui 31.5.2009 ja viikkoa myöhemmin Jörö sai myös valion arvon.

Aika moni koirista jotka ovat kotona on Suomen Muoto valioita. Pentueita tulee teetettyä muutama vuodessa, tärkein piirre on on luonne ja terveys, vasta sitten tulee koiran ulkomuoto. Meillä koirat sosiaalistetaan kaikkeen mahdolliseen mukana oloon perheen arjessa ja kuten minulle eräs eläinlääkäri sanoi " sinun koirat on todella hyvän luonteisia ja hyvin kasvatettuja, ikinä ei tarvitse laittaa hanskoja käteen tai kuono koppaa valmiiksi kun sinä tulet koiriesi kanssa vastaanotolle, ja olen olen suositellut koiriasi jokaiselle joka haluaa pienen koiran". Tämä on yksi suurimmista kiitoksista siitä että olen onnistunut kasvatustyössäni, eläilääkärin nimen saa multa yksityisesti jos joku haluaa varmistaa asian.

Nyt koirat ovat vain lisääntyneet vuosien varrella eli “ruokahalu kasvaa syödessä”. Tänään meillä on kotona 10 koiraa, 7 narttua ( Niki, Mimmi, Bertta, Lulu, Doli, Kaisa ja Martta) ja 3 urosta( Jörö, Patu, ja Tuppu) . Aika moni koirista on jo veteraaneja kuten Jörö 11 v, Niki Joulukuussa-17 11 v, Patu Helmikuussa -18 10v ja Bertta Joulukuussa-17, 8 v Näyttelyissä käyn aina kun työ antaa mahdollisuuden, on niin mukavaa nähdä koira harrastajia joihin olen näinä vuosina tutustunut

Koirat ovat perheemme jäseniä ja antavat tasapainoa työelämälle, Eräs työkaverini sanoi että koira on todella terapeuttinen olento, hän on ammatiltaan psykologi. Hannu tekee pitkiä päiviä ja minä olen sairaalassa kolmivuorotyössä perushoitajana. Minulla on kaksi aikuista lasta jotka ovat tottuneet eläimiin jo pienestä pitäen kun minulla on aikaisemmin ollu lukuisa määrä kissoja joista vanhin Urkki-kisuli eli miltei 19 vuotiaaksi. Koiria olen pitänyt myös heidän luonaa jos tilanne on niin vaatinut esim.narttujen juoksuajat. Koirat ovat olleet tarvittaessa myös ihan vieraassa hoidossa, ja lapsii totutellaan koska meillä on lapsenlapseni Luca 5 vjoka on tottunut koiriin.

Merja